Nämä ovat niiden ensimmäisten ihmisten
nimet, jotka luotiin ja joille annettiin
muoto. Ensimmäinen ihminen oli Balam-Quitzé,
toinen Balam-Acab, kolmas Mahucutah ja neljäs
Iqui-Balam.
  Ne ovat meidän ensimmäisten äitiemme ja isiemme
nimet. Kerrotaan, että heidät vain tehtiin
ja heille annettiin muoto, ei heillä ollut äitiä,
ei isää. Heitä vain sanottiin ihmisiksi.
He eivät syntyneet naisesta, eikä heitä siittänyt
Luoja, ei Muodonantaja eivätkä Esi-isät. Luoja
ja Muodonantaja, Esivanhemmat, Tepeu ja Gucumatz,
loihtivat heidät ja antoivat heille muodon.
Ja koska he näyttivät ihmisiltä, he olivat ihmisiä;
he puhuivat ja keskustelivat, katselivat ja
kuuntelivat, kulkivat ja askaroivat; he olivat
hyviä ja komeita ihmisiä, ja heillä oli miehen
hahmo.
  Heille oli lahjoitettu äly; heidän näkönsä
oli sellainen, että he näkivät heti kauas, ja heidän
onnistui nähdä ja käsittää kaikki, mitä maailmassa
oli. Hetkessä he näkivät kaiken ympärillään,
ja he syventyivät tutkiskelemaan taivaan kaarta
ja maan pyöreätä pintaa.
  Liikahtamatta paikaltaan he näkivät kaiken,
myös kaukana kätkössä olevan; he näkivät
yhdellä silmäyksellä koko maailman siitä,
missä olivat. Suuri oli heidän viisautensa;
heidän katseensa ulottui metsiin, kallioille,
järville, merille, vuorille ja laaksoihin.
Balam-Quitzé, Balam-Acab, Mahucutah ja Iqui-Balam
olivat todella suurenmoisia ihmisiä.
  Silloin Luoja ja Muodonantaja kysyivät heiltä:
 - Mitä mieltä olette itsestänne? Ettekö näe?
Ettekö kuule? Ettekö puhukin hyvin, ettekö liikukin
hyvin? Katsokaa siis! Tutkikaa maailmaa! Katsokaa,
näkyykö vuoria ja laaksoja! Yrittäkää nähdä, he
sanoivat näille.
 
  He katsoivat kaikkea, mitä maailmassa oli,
kiittivät Luojaa ja Muodonantajaa:
 - Kaksin- ja kolminkertaiset kiitokset teille!
Meidät on luotu, olemme saaneet suun ja kasvot;
puhumme, kuulemme, ajattelemme ja kävelemme.
Tajuamme asiat täydellisesti ja ymmärrämme ne,
olivatpa ne kaukana tai lähellä. Näemme myös
kaiken suuren ja pienen taivaan alla ja maan päällä.
Kiitämme siis teitä siitä, että olette luoneet
meidät, oi Luoja ja Muodonantaja, että olette
antaneet meille elämän, oi isoäitimme,
oi isoisämme, he sanoivat kiitellen luomisestaan
ja muodonsaamisestaan.

He ymmärsivät kaiken täydellisesti ja tutkivat
taivaankaaren ja maanpinnan ääriä, niiden neljää
kulmaa.
  Mutta tämä puhe ei miellyttänyt Luojaa ja
Muodonantajaa.

 - Ei kuulosta hyvältä, tuo mitä meidän luomamme
olennot sanovat; he tietävät kaiken, suuren ja
pienen. Niinpä Esivanhemmat neuvottelivat uudestaan.

 - Mitä teemme heille? Annetaan heidän nähdä vain
se, mikä on lähellä, vain hiukan maan pintaa!
Tuo, mitä he sanovat, ei tunnu hyvältä. Olisiko
heissä muutakin kuin meidän luomaamme? Mahtavatko
hekin olla jumalia? Entäpä jos he eivät lisäännykään,
kun aamu koittaa, kun aurinko nousee? Entä jos heidän
lukumääränsä ei kasva? Näin he sanoivat.
 
 - Jokin raja heille täytyy panna, näin asiat eivät
ole oikealla tolalla. Etteivät he vain ole samanveroisia
kuin me, heidän luojansa, jotka voimme nähdä kauas,
me jotka tiedämme ja näemme kaiken?
 
Näin puhuivat Taivaan Sydän, Huracán, Chipi-Caculhá,
Raxa-Caculhá, Tepeu, Gugumatz, Esivanhemmat, Ixpiyacoc,
Ixmucané, Luoja ja Muodonantaja. Näin he puhuivat
ja muuttivat saman tien sen, minkä olivat saaneet
aikaan ja luoneet.
  Taivaan Sydän puhalsi utua noiden neljän ensimmäisen
ihmisen silmiin, ja se sumensi heidän näkönsä
samalla tavalla kuin peili sumentuu, kun siihen
henkäistään. Heidän silmänsä hämärtyivät, ja he
saattoivat nähdä vain sen, mikä oli lähellä; vain
sen he näkivät selvästi.
  Näin tuhottiin näiden neljän ihmisen viisaus
ja tieto, näiden jotka olivat quiché-kansan alkujuuri.
 
Tällä tavalla Taivaan Sydän, Maan Sydän loi ja
muotoili meidän isoisämme ja isämme.



Toinen luku, Maya-Quiché-intiaanien pyhän kirjan,
Popol Vuhin kolmannesta osasta, suomentaneet
Ulla Ranta ja Helinä Karttunen, alkuteoksesta
"El Popol Vuh - antigua historia del quiche".
 
(Sivut 107-109 Liken 1995 kustantamasta ensimmäisestä
painoksesta)

Pääsivulleni